Mitä jos mikään ei estäisi sinua?






Törmäsin aivan loistavaa aiheeseen Tarun blogissa; mitä sinä tekisit, jos mikään tai kukaan ei estäisi sinua? Jokaisella meillä on näitä niin isoja kuin pieniä haaveita mitä tehdä. Me pyöritellään kaikennäköisiä asioita mielessä ja oma elämäntilanne vaikuttaa siihen mistä haaveilemme. 

Pieni haaveilu on silloin tällöin paikallaan. Haaveilu auttaa jaksamaan harmaassa arjessa, suunnittelemaan tulevia juttuja ja ratkomaan ongelmia. Keskittyminen nykyhetkeen tottakai rauhoittaa meitä mutta elämän voi tehdä paljon rikkaammaksi uppoutumalla ajoittain omaan haavemailmaan. Eikä siinä ole mitään pahaa paeta pahaa maailmaa hetkeksi ruusun punaisiin hetkiin. Sen sijaan jatkuva huolehtiminen ja murehtiminen jumittavat meitä, kun taas positiiviset mielikuvat tulevasta antavat energiaa päivään ja potkivat eteenpäin. 


Mitä minä siis tekisin, jos mikään ei estäisi minua?

Olen aina tykännyt matkustella ja olen ollut siinä onnellisessa asemassa, että olen saanut tutustua moniin paikkoihin entisen työn puitteissa. Nykyään en ole niinkään kiinnostunut stressaavista viikon lomamatkoista vaan haluaisin viettää rauhallista aikaa etelän auringossa pidemmän aikaa. Haluaisin karata tätä meidän pimeyttä ja kylmyyttä lämpöön useammaksi kuukaudeksi. Rauhoittua yhdessä paikassa nauttien valosta.

Tottakai lähden mielellään vaikka viikon reissulle aurinkoon ja sitähän ei mikään pysty estämään. Vaikeinta on juuri nyt toteuttaa se pitkä talvi siellä jossain!


Valokuvaaminen on ollut lähellä sydäntäni. Eihän tätä blogiakaan olisi jos en rakastaisi valokuvaamista. Jos mikään ei estäisi valokuvaisin ja sommittelisin päivät pitkät. Etsisin uusia tapoja miten saada valokuviin ilmettä ja uusia näkökulmia.

Tässä kohtaan, joku varmaan ihmettelee miksen teen sitten näin? En ole teknisesti taitava kuvien ja kameran kanssa mutta osaan löytää kuviin sen "jutun". Minulla ei ole riittävästi intoa opetella kaikkia niitä kameran säätöjä. Haluan olla vähän tälläinen luonnonlapsi valokuvaamisen kanssa. Toisaalta minulla on ihana päivätyö, millä kerään eläkettä siihen, että voin viettää sitten talven kiireettömästi ulkomailla.


Nyt varmaan joku ihmettelee mitä tämä kuva tekee tässä. Haluanko siemailla drinksuja päivät pitkät, jos mikään ei estäisi sitä. Näitä voisi siemailla silloin tällöin siellä auringon alla talviaikaan. ps. etsiessäni kuvia tähän postaukseen törmäsin tähän kuvaan ja se jotenkin sopi tähän kokonaisuuteen. Tässä kohtaa mikään ei estänyt minua laittamasta kuvaa tähän.

Neljäntenä mieleen juolahti ihan randomina maraton tv-sarjat suoratoistopalveluista. Miltähän se tuntuisi uppoutua viikkotolkulla pohjoismaisten dekkarisarjojen maailmaan. Kuinkahan pöyröö sitä olisi tälläisen viikon jälkeen. Olen näiden sarjojen kanssa on/off ihminen, siksi välttelen niiden katsomista. Joulun tienoolla annoin itselleni luvan muutamaan sarjaan. Joten niitä rikossarjoja katsottiin sitten urakalla yötä myöten. Ethän sinä voi jättää sarjaa kesken!


Miltähän se tuntuisi, jos voisi syödä kaiken maailman herkkuja niin, että ne eivät tarttuisi meidän laitoihin kiinni. Olen aina ollut herkkupeppu, joka rakastaa kaikkea hyvää. Valitettavasti tämä näkyy nopeasti kiristyvänä housunvyötärönä. Joskus mietin, että olisiko ne herkut sitten niin huokuttelevia, jos ne eivät lihottaisi. Silloin meillä olisi joku toinen addiktio. Näihän se menee!

Tässä oli muutama juttu listattuna, mitä tekisin, jos mikään ei estäisi minua. Ihan tavallisia haaveita, jotka ovat loppujen lopuksi saavutettavissa. Ehkäpä tuo herkkujuttu ei nyt ihan haave ole. Itseäni huvitti, että postauksen kuvat ovat maisemia ja ruokakuvia. Näköjään haaveeni liittyvät enemmän elämyksiin kuin tavaraan. Hyvä näin! Ehkäpä ne arvot ovat vähän muuttuneet tässä elämän varrella.



Rentoa viikonloppua ja annetaan tänään pieni hetki haaveluille!

-tuulanneli




16 kommenttia

  1. Minä vain matkustelisin ja nauttisin elämästä. En kuitenkaan unohtaisi omia kädentaitojani ollenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hetkessä eläminen ja siitä nauttiminen on todellakin parasta. Kaikilla taitaa olla matkustaminen ja elämysten kerääminen listalla kärkijoukoissa.

      Poista
  2. Minulla on haave siitä "huvikumputalosta" mutta lottovoitto ei osunut harmikseni kohdalleni. Maailmassa on paljon elämyksellisiä paikkoja, jotka haluaisin kokea joskus. Galapagos-saaret, Australian Uluru eli Ayers Rock, Japanin kirsikankukka aika mankai, Kiinan muuri. Macchu Picchu jne. Kyllä itsekin haluan enemmän koe niitä elämyksiä kuin haalia ympärilleni tavaraa.
    Kivaa sunnuntaita ja rapsuja Hansille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi hitsi kun kuulostaa ihanalta. Maailma on täynnä uskomattomia paikkoja ja mitä elämyksiä nämä paikat tarjoavat.

      Tavaraa me emme saa mukaan mutta elämyksillä elämään tulee sisältöä aivan tuplaten!

      Mukavaa alkavaa viikkoa ja rapsut myös Minnielle!

      Poista
  3. <3 ihania ajatuksia! Ja mahtavaa, että otit koppia tästä aiheesta ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos inspiraatiosta ihanainen <3

      Aiheesta oli todella kiva kirjoittaa. Tämä ajatusleikki oli vaihteeksi piristävä :)

      Poista
  4. Elämyksiä ja erilaista elämää minäkin tavaran sijaan toivoisin. Olisinkin ihanaa edes kuukausi tehdä juuri sitä mitä haluaa!
    Kaunista sunnuntaita sinulle Tuula <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Outi, kuulostaa aivan loistavalta! Tavaran haalimisella ei ole mitään järkeä. Ihanat elämykset kantavat pitkään :)

      Poista
  5. Jos mahdollisuus olisi, matkustaisin enemmän. Haaveilin matkustamisesta jo nuorena ja onneksi olen sitä voinut tehdä lähelle ja kauas läpi elämäni. Jos eläkeikään saa elää silloin toivoisin viettäväni talvia etelässä. Sitku-elämän sijaan pitää kuitenkin elää tässä hetkessäkin.

    Olin varannut meille miehen kanssa yhteisen Lontoon-matkan, mutta hänelle tulikin kuukauden työkeikka Hyrynsalmelle. Edullisia lentolippuja ei voinut perua, mutta ehdin jo perua hotellin kun ajattelin, etten lähde yksin. Tulin kuitenkin toisiin ajatuksiin; mikä minua estää lähtemästä itsekseni? Ei mikään, varasin siis itselleni huoneen. Tulee varmaan erilainen matka kuin yhdessä, mutta nautin varmasti itsekseni matkaamisestakin enemmän kuin kotona harmittelemisesta.

    Blogin alkuaikoina haaveilin paremmista kuvista. Lopulta hankin ekan järkkärin ja myöhemmin toisen. Pelkkä kamera ei tuonut kuvaukseeni ihan kaikkea sitä mitä toivoin. En ole itsekään tekninen tyyppi, mutta halusin enemmän irti investoinnistani. Yksi 15 euron ruokakuvauskirja avasi yksinkertaisilla esimerkeillä kameran säädöt ja niiden merkityksen kuvaan. Niitä oppeja olen sitten koettanut soveltaa kaikkiin kuviin.

    Lottovoitoista haaveillessa olen matkustamisen lisäksi haaveillut kuvaushuoneesta kotona, siellä voisin keskittyä kuvaamaan kaikessa rauhassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Tuuli :)

      Yksin matkustaminen on ihan kiva kokemus. Olen itse matkustanut paljon yksin työmatkoja isoihin kaupungeihin. Tottakai minulla on ollut siellä tapaamiset mutta myös päiviä, jolloin olen vaeltanut yksin kaupungin katuja. Siinä on yksi hyvä puoli varsinkin shoppaillessa, voit tehdä ihan mitä haluat!

      Tuo yksinkertainen kuvakirja kuulostaa mielenkiintoiselta. Toivotaan, että joskus olisi aikaa keskittyä vähän ennemmän kameran asetuksiin. Toisaalta kuvaan paljon myös tapahtumia ja näytöksiä. Niissä asiat tapahtuvat nopeasti ja sinun täytyy olla koko ajan keskittynyt, että löydät ne oikeat jutut!

      Poista
  6. Ihana ajatus postauksen taustalla ja muutenkin sellainen hyvänmielenpostaus! :)

    Jos mikään ei minua estäisi, niin asuisin kauniissa omassa talossa ja tekisin päivät pitkän kaikkea luovaa ja nauttisin vain... Mutta ei asiat nytkään hullummin ole :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marianne :)

      Ihanaa, että löysit tämän postauksen ytimen. Olen kanssa tyytyväinen elämääni juuri nyt. Kaikki on loppujen lopuksi balanssissa. Mukava työ ja sopivasti tätä somemailmaa siinä sivussa :)

      Poista
  7. Jotenkin ihana postaus, pisti miettimään mitähän sitä itse tekisi jos mikään ei estäisi :). Varmasti matkustelu liittyisi siihen ainakin jollain tavalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Mari :)

      Mukavaa kuulla, että aivonystyrät lähtivät liikkeelle. Se on jännä kuinka jokainen haluaa matkustella ja kerätä elämyksiä.

      Poista
  8. Hmmmm. Tätäpä voiskin olla kiva pohtia. Jos vaikka joku haave muuttuisi vähän niinkuin vahingossa todeksi.

    Mun eteläpohjalaista mieltä lämmitti, kun käytit tuota "pöyröö"- sanaa :)

    Ja mitä valokuvaamiseen tulee, niin sen taidon todellakin osaat. Trust me <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Annukka ja kiitos kannustuksesta valokuvaamiseen!

      Eikös sen haaveilun tavoite olekin, että jokin asia voisi muuttua todeksi.

      Postauksen ekaan kohtaan teen tavallaan nyt töitä "hartiavoimin". Etsin sopivia ja kohtuuhintaisia paikkoja talvehtimiseen lämmössä. Haastattelen ihmisiä ja kerään heidän kokemuksiaan ulkomailla asumisesta.

      tietyt murresanat ovat niin ihanan AITOJA ja niistä ei kannata luopua!

      Poista

Koska te lukijat ja vuorovaikutus teidän kanssa on bloggaamisen
mukavampia puolia, kommentoi ja esitä kysymyksiä.

Otan ilomielin vastaan palautetta.

Professional Blog Designs by pipdig